Pitkästä aikaa täällä taas! Nyt mun on pakko vähän spoilata jo etukäteen: en oo käyny missään superjännässä paikassa, en oo katellu nähtävyyksiä, enkä oo havainnu Pariisissa mitään muutakaan liikehdintää suuntaan tai toiseen. Hetkinen.. No juu, syksy on tainnut tulla! Täällä on nimittäin ollut melko pilvistä, sateista ja harmaata koko viikko. Eikä varmaan tarvitse mainita, että helteistä on turha puhua.. taisin siis mainita sen, hups.
Silti tämä viikko on ollut hyvin erilainen, jos vertaa muihin viikkoihin. Kaikki alkoi viime lauantaina, kun podin suunnatonta huonoa oloa ynnä muuta ällöttävää, makasin sohvalla ja surffailin netissä sekä tuijotin dubattuja jenkkisarjoja telkkarista. Siinä puolen päivän maissa kaikki tilttasi ja pimeni. Puhun siis mun supertyylikkäästä Liveboxista, jonka kautta mun netti ja telkkari toimivat. Se vaan pimahti, ja ainut elonmerkki mikä siitä laitteesta lähti, oli punainen vilkkuva valo, eli ei internet-yhteyttä.
No odottelin siinä hetken, lähdin kaupungillekin kiertelemään, ja elätin toiveita, että se toimisi myöhemmin. Kun mitään ei tapahtunut, lähdin asioimaan Orangen liikkeessä, josta minut ohjattiin toiseen Orangen liikkeeseen, jossa minulle sanottiin, että suljemme 5 minuutin kuluttua. Ei, en puhu englantia, tuo boxisi maanantaina tänne, niin katsotaan. Voit toki soittaa asiakasneuvontanumeroon. Kyllä siellä varmaan puhutaan englantia. ---- Me yritettiin sen vanhan herrasmiehen kanssa yli tunti ratkaista ongelmaa puhelimessa, mutta turhaan. En tiedä, oliko ongelmana se, etten puhunut parempaa ranskaa vai mikä, mutta mitään ei tapahtunut. Paitsi se, että mun pre paid-kortista loppui puheaika.
Ei auttanut kuin eristäytyä neljän seinän sisälle loppuviikonlopuksi. Tulipahan ainakin luettua sen mitä pystyin netittömänä!
Nämä kuvat on meidän jo melkeimpä perinteeksi muodostuneesta tiistai-aamukahveista. Meillä on sopivasti hyppytunti ekan luennon jälkeen, joten mennään johonkin läheiseen ja mahdollisimman halpaan paikkaan kahvittelemaan ja vaihtelemaan kuulumisia. Tällä kertaa ostin espresson, joka ei loppujen lopuksi ollut niin kamalaa kun kuvittelin. Ehkä asiaan vaikutti tuo minisuklaakroisantti, heh..
Tuo eläintarha on Hermès-tavaratalon näyteikkuna. En ole uskaltanut astua kyseiseen kauppaan, ainakaan vielä, mutta kieltämättä mielenkiinto heräsi, vaikka kello oli yli yhdeksän illalla ja olin juuri päässyt koulusta...!
Maanantaina onneksi sain taas yhteyden ulkomaailmaan, ja elämä hymyili. Sain kuitenkin uuden haasteen: taistelu flunssaa vastaan! Onneksi löysin kaupasta kaurahiutaleita, joten sain pitkästä aikaa puuroa aamupalaksi, ja olihan se hyvää! Toinen ruoka, mitä vedin aika paljon koko viikon oli tomaattikeitto. Olen aina ennen nirsoillut kasviskeittojen kanssa, mutta tämä oli oikeasti hyvää, ja varmasti maailman helpoin tehdä.. tai no.. lämmittää. Kipeä kurkku tykkäsi ja nyt oon taas terve. :)
Muuten tämä viikko on mennyt lähinnä koulujuttujen parissa. Mulla on semmosia kursseja, joihin pitää joka viikoksi lukea jotain artikkeleita tai pätkiä kirjoista. Osa kursseista on ihan perinteisiä luentokursseja, joissa vaan istutaan ja kuunnellaan. Osassa taas meidän oletetaan osallistuvan keskusteluun, ja osallistumisesta tietenkin saa lisäpisteitä arvosanaan. Aluksi jopa ne lukemiset tuntui tosi vaikeilta vieraan sanaston takia, mutta nyt se on jo hieman helpompaa, kun samat sanat ja termit toistuvat yleensä tekstistä toiseen. Johtunee ehkä siitäkin, että mulla on kolme EU-kurssia, joissa asiat enemmän tai vähemmän nivoutuvat toisiinsa, vaikka aihepiirit muka ovatkin erit.
Ranskan kurssille (huomiseksi) piti kirjoittaa essee, jonka aiheena on lehdistönvapaus. Vaikka huomaan jo itse oman kehityksen tässä reilun kuukauden aikana, niin tuli se silti hieman shokkina tämmöselle lyhyen oppimäärän neitille! Minimimitta 2 sivua ja ihan oikeasti omaa pohdintaa! Ja siis mun "taso" on toisiksi alin... Tämä vapaapäivä menikin mukavasti tieskan ääressä, heti kun pääsin ruokaostoksilta kotiin.
Sanoin, että täällä on satanut aika paljon tällä viikolla - niin satoi myös tänään. Ilmeisesti Pariisin sateet on jotenkin oma juttunsa, ainakin sen mukaan, mitä olen muualta kuullut. No joo, myönnetään, että siinä oli ihan semmonen pienen pieni hehku kun pistin taustamusaksi Amélie-leffan soundtrackin ja kuuntelin sateenropinaa samalla kun väsäsin tuota mun esseetä.
On ollut hyvä, että mulla on ollut paljon tekemistä tällä viikolla, ja ihme kyllä paljon on vielä tekemättäkin. Mutta kun on tekemistä, niin on jotain muutakin ajateltavaa kun tuleva viikonloppu: saan nimittäin vieraan, ihan ekan ja hyvin hyvin tärkeän vieraan! <3 Mun täytyy siis nyt löytää ja osata näyttää Pariisista parhaimmat paikat, jotta saan hyvän mielikuvan tästä kaupungista hänelle. :)
Nyt täytyy tehdä läksyt loppuun, että pääsen nukkumaan. Hyvää yötä ja kivvaa viikonloppua! :)
